On kuin olisin aina ollut.

Sade

2010-03-15T11:49:01+02:00

Haluan olla valossa

lämmitellä jalkojani auringossa

mutta sydämessäni,

sielussani

sataa lakkaamatta

enkä muistanut taaskaan

ottaa sateenvarjoani.

pelle.

2009-12-13T01:35:01+02:00

etkö tajua olla hiljaa?

onko todellisuutesi muka niin rankkaa
että sinun pitää itkeä siitä minulle?
vitun pelle.
et vain tajua.
satuttamalla itseäsi satutat vain muita
ja kun satutat muita, se heijastuu takaisin
elämä on kuin peili
et pääse sitä pakoon.

kaikki tekosi seuraavat sinua
kuten minun tekoni seuraavat miua
näen veren valuvan peilin pintaa pitkin aina
kun katson siihen, näen oman kuvani
näen menneisyyteni.

Avaa nyt silmäsi, pahvi
ja katso mitä olet tehnyt

katso.

niinkuin minä olen katsonut omaani
hävennyt paljon
ja paennut tästä maailmasta

kauas pois.

-Helisa 2009

tunteeton.

2009-12-13T01:20:01+02:00

tiesitkö että satutat minua
ihan vitun paljon
sanoillas parannat
mutta samalla saat tuntemaan
kuvotusta itseäni kohtaan
onko se reilua?
onko elämäni tässä?
roikun sanoissasi ja unohdan
että on olemassa muutakin kuin sinä

ja silti joka ilta odotan, että ompelet
sydämeni tikeillä umpeen
repiäksesi ne taas irti
raastaen mieltäni
hierot suolaa haavoihin ilman
että tajuat sitä itse

ja minähän tässä olen syyllinen
et sinä tee mitään väärää
olet vain onnellinen
jaat ilosi kanssasi
ja minä

minä

en osaa olla kuin katkera
kakesta
katkera siitä mitä elämä on jättänyt antamatta
mitä kaikkea en ole vielä saanut

roikun sanoistasi kiinni
ihanista sanoista
lohdutan sinua kun sinulla on vaikeaa
vaikka itse murenen omaan käsiini
eikä kukaan kuule huutojani pimeydessä

hyperventiloin kuin kala
joka makaa lattialla
kala joka on hypännyt liian korkealta
liian kovaa
tippunut lasimaailmastaan kovalle lattialle
eikä osaa nyt hengittää

enkä löydä sitä hymiötä messengeristäni
joka olisi surumielinen hymy
en löydä sitä joka kuvastaisi tunteitani
koska en ole iloinen
enkä itke
olen vaan tunteeton
ihminen, ehkä?
joka ei osaa vastata sinulle muilla kuin

tilanteeseen sopimattomilla hymiöillä

ja itken, kun maailma potkii minua päähän
ja unohdan

että en ole ainut
jota pahoinpidellään.

Minä olen sellainen.

-Helisa 2009

Yksien kansien välissä.

2009-10-18T23:05:01+03:00

Kuusi sanaa

yksi, kirjain

kaksi, sana

kolme, lause

neljä, kappale

viisi, tarina

kuusi, elämä.

Yksien kansien välissä

koko elämäni

hiljaisena yönä

kuuntelen ajan havinaa

tärisen kylmästä sen pyörteissä.

Yksien kansien välissä

kuolema

tuulisina iltoina

löydän sivujen välistä

sateenvarjon suojaamaan

kastuvia hiuksiasi.

Kuusi sanaa.

Yksien kansien välissä.

-Helisa 2009

Hah!

2009-10-03T23:01:01+03:00

Nauran elämälle,

kun se potkii minua päähän

teräsvahvistetuilla maihareilla.

Hah!

Niin nauran,

katkonaista,

kuivaa naurua.

Elämänilo,

minne se katosi?

Jäljelle on jäänyt vain

katkera nauru

ja unohtuneet kyyneleet.

Haha!

Nauran elämän vaaroille,

sillä en enää

pelkää niitä.

Elämällä ei ole minulle annettavaa.

-Helisa

Sirpaleita ja höyheniä.

2009-10-03T16:17:01+03:00

Sattuu, sattuu.

Sirpaleita jalkapohjien alla,

lasi on lattialle särkynyt.

Höyhenet leijailevat,

koskettavat kasvojasi.

Olet kaunis,

vaikka veri tahraa ripsesi,

hiuksesi.

Mitä täällä on tapahtunut?

Kaikki on rikki,

hajalla.

Verta, verta.

Käännän sinulle selkäni,

katson ikkunasta ulos.

Pelkkää pimeyttä,

synkkyyttä, surua.

Ikkunasta heijastuu sinun kasvosi,

veriset enkelin vaatteesi.

Kätesi kohoaa.

Suuni avautuu huutoon:

Ei! Ei!

Mutta kukaan ei kuule,

sinun nauruasi,

minun huutojani.

Tunnen kivun,

terän lävistävän

ihoni, sattuu.

Sattuu!

Veri valuu maahan,

sekoittuu ikuisuuden höyheniin.

Älä mene vielä.

2009-10-01T16:01:01+03:00

Ei meillä ole enää aikaa,

tiedän.

Silti vain roikun sinussa,

rukoilen.

Älä mene vielä,

ei vielä.

Kello käy, sydän hakkaa.

Vielä pieni hetki,

pyydän.

Kuiskit sanoja korvaani,

kuulen sanan 'hyvästi'.

Aika kuluu,

vaikka en tahtoisi.

Ei meillä ole enää aikaa.

Siispä,

hyvästi.

Rakastin sinua.

-Helisa

Ei se muuta mitään.

2009-09-30T11:26:01+03:00

Ei se muuta mitään,

valitukset,

anteeksipyynnöt.

Ei se muuta mitään.

Kyllähän sinun se jo pitäisi tietää.

Etkö jo ymmärrä...

olen aina vihannut sinua.

Vihaan tapaa jolla katsot minua.

Vihaan tapaa, jolla hymyilet,

vilkutat,

puhut,

syöt,

nukut.

Vihaan kaikkea sinussa.

Vihaan miten saat sydämeni sykkimään.

Vihaan miten saat minut rakastamaan sinua.

Voisitko jo jättää

minut rauhaan?

-Helisa

Blogin nimi vaihtui.

2009-09-28T11:55:01+03:00

Eli tämän blogin nimi vaihtui "Welcome to my world":istä "On kuin olisin aina ollut":ksi. : )

Mutta ei hätää, sama ihminen täällä edelleen kirjoittaa rujoja runojaan.

-Helisa

PS. Huomioikaa myös se, että vaikka jokaisen runon lopussa ei lue nimeäni, sitä ei siltikään saa kopioida ilman lupaa. Jos kuitenkin haluat kopioida jonkun, ilmoitathan tästä minulle. kiitos. : )

Vesi.

2009-09-28T10:20:01+03:00

Viisi miljoonaa tunnetta.

Vesi,

ryöppyää päälleni

ritisee jääkiteiksi,

kylmää, kylmää lunta.

Kevät tulee,

uusi tunne.

Vaatteeni on märät sulavasta

jäästä.

Tunnen lämmön,

auringonsäteet.

Vesi kimaltelee,

on kaunista.

Sisälläni kuohuva koski

ei ole mitään verrattuna tähän.

Viisi miljoonaa tunnetta.

Niin vähän

ja silti, tuntuu

kuin olisin aina ollut.

On kuin olisin aina ollut näin.